Torppakylän asukkaaksi
Punainen tupa ja perunamaa - siinäpä torppakylän idea
Tosin tupa on noin 100-vuotias talo uudesti rakennettuna, puhtaalla tekniikalla ja nykyajan mukavuuksien kera. Uusi ja vanha osaaminen paiskaa kättä.
Ja se perumaa, sekin on erilainen kuin perinteisesti, sillä maassa on orgaanisilla ravinteilla ladattua biohiiltä. Kaupanpäälle tulee vanha kyläyhteisö, johon lähteä mukaan tai olla lähtemättä. Puhumattakaan asuinympäristöstä eli palvelevasta Rautajärven kylästä Laipan erämaan ja Kukkiajärven kainalossa.
Rautajärveltä löytyy yli 30 kaavoitettua tonttia, josta valita mieleisensä. Metsän siimekseen, harjun huipun männikköön, ison aukean laitaan suojaan haavikkoon, joen ääreen, viljavalle hiesumaalle, jossa piha kukoistaa. Monenlaiset on uudistorppien paikat. Tutustu täältä Rautajärven elämään www.rautajarvi.fi
Talkoot - tapa tehdä koteja nyt ja silloin
Rautajärvelle!
Koti Kantolan kartanoon johtavan Vaahterakujan varrelta. Vieressä samanhenkisiä, uusvanhojen hirsitalojen asukkaita, rintamamiestaloja, kyläyhteisön oma kasvimaa, kylätalo Rautahovi harrastusmahdollisuuksineen ja palveluineen, paloasema ja perihämäläinen maisema peltoaukeineen, harjuineen ja järvineen.
Kylässä apu on lähellä, tuntemattomatkin moikkailee ja asukkaista - kaksi- ja nelijalkaisista - pidetään huolta. Kivenheiton päässä on120-vuotias hirsinen kyläkoulu, joka muuttuu monipuoliseksi keskukseksi lähitulevaisuudessa, harju harrastusmahdollisuuksineen kuten frisbeegolfratoineen, kaksine kenttineen ja kotineen.
Kahden "korttelin" päässä kylän olohuone EloTähkä, josta saa lounaan, kahvit ja iltaolusetja pitsat, kioskin tuotteet, kampaamopalvelut, posti- ja matkahuollon palvelut, veikkauksen ja vaikka mitä. Siitä kun vielä muutaman talon ohi kävelee, edessä on kunnon kuntosali, jonka jäsenyys kustantaa 40€ koko perheelle vuodeksi. Vieressä sitten kuulu Hippeläisen tavaratalo, kaikkien Honkkareiden, tokmannien ja halpahallien esiäiti.
Kun kylän peltoaukealta ja jokilaaksosta lähtee suuntaan tai toiseen, ympärillä aukeaa Etelä-Suomen suurin yhtenäinen eräalue Laipanmaa monen kymmenen kilometrin vaellusreitteineen. Ja se kuulu Kukkia, kirkasvetinen vapaa-ajan viettopaikka, jonka liepeet kutsuu ainakin tuhatta mökkeilijää kesäisin ja usein myös muina vuodenaikoina.
Rautajärvi on semmoinen muumilaakso, jossa vakituiset asukkaat ei nuku talviunta, mutta kesällä on tuplasti tai triplasti enemmän vipinää. Elo rytmittyy mukavasti vuodenkierron mukaan. Kyläyhdistys järjestää ladut ja kaukalon, viereisen Vuohiniemen pelle peloton pystyttää jääveistokset, pulkkamäet ja napakelkat yhteiseksi iloksi. Rautajärvellä kasvaneet ovat sanoneet, että lapsuus siellä oli yhtä seikkailua ja siksi monet palaavat.
Miten oman torpan rakentaminen etenee
Rautajärven seudun kylät oy:n rakennusalan ammattilaisineen tukee läpi rakennusprojektin uudistorpan pystyttäjää. Hirsitalojen uudisrakentamisesta löytyy paikallisilta ammattilaisilta kokemusta ja kylältä löytyy myös oma rakennustarvikeliike ja saha, josta hankkia uutta paikallisesti tuotettua sahatavaraa.
1. Valitse talo ja tontti Rautajärven kylän noin 30 tontista
2. Osta tontti. Tontit esimerkiksi ensimmäisen talon ympäriltä ovat 3300 neliötä ja 0,60 €/m². Linkki useimmat Rautajärven tontit omistavan kunnan sivuille. Linkki
3. Teetä rakennussuunnitelma arkkitehtihdin piirroksista, muokkaa tarvittaessa ja hae rakennuslupa.
4. Kun rakennutat talon pohjan, talkooväki auttaa käsin tehtävässä vanhan talon purkamisessa.
5. Rakennuta/rakenna hirsistä uuden talosi seinät ja päälle katto.
6. Talon annetaan asettua, nyt on hyvä aika viilata valintoja sisä- ja ulkorakenteiden suhteen ja talotekniikkaa
7. Rakenna/rakennuta talo loppuun ja nauti elämästä.
Torpat taipuvat moneen ja kotoisaan tunnelmaan voi käyttää pinnoiksi hirsiseinien lisäksi vaikka vanhoista torpista talteen otettuja patinoituneita pintamateriaaleja, lattialankkuja ja ikkunoita.
Miksi kannattaa asua näissä kylissä Kukkian ympärillä
Kukkian kylät, Rautajärvi mukaan lukien, on ainutlaatuisen toimelias maalaiskylien verkosto eteläisessä Suomessa. Tässä pätkässä luopioislainen tulevaisuudentutkija Leena Ilmola kertoo Luopioisten lauantaitorilla, mitä ehkä odottamatontakin hyvää ihmiselle koituu näissä kylissä asumisesta: Linkki