Historian havinaa arkistoista

Vanhasta Rautajärven torppa-asutuksesta on jäljellä vähän jos ei lainkaan karttoja. Isojaon ja omaisuuksien jaon vanhoissa kartoissa kuvataan lähinnä pelto- ja niittyomistuksia, mutta peltojen viljelijöiden asumukset on jätetty niistä ulkopuolelle. Siksi olikin mukava yllätys löytää vuoden 1850 kartta. Tässäkään torppien rakennuksia ei ole piirrettyä, mutta ainakin ne on kerrankin nimetty ja tontit piirretty. Tässä kartassa on tarkkaan piirretty, kuka vuokraa mitäkin peltoa ja niittyä suht tiheästi asutulla Aukeenkankaalla ja Pohjaan johtavan tien varressa. Enimmäkseen kartanoiden alueella torpat eivät olleet näin lähetysten jakamassa samoja peltoaukeita, joten tässä kohtaa selventävät kartat ovat olleet tarpeen arvatenkin.

Kartassa näkyy myös nykyisen Pimiäntien ja Hakamäentien risteyksessä muita taloja, jotka ilmeisesti ovat mäkitupia. Aukeenkangas ja Pohjantien varsi on nimien kirkonkirjaan ilmestymisen perusteella asutettu melko myöhään Rautajärven kartanon maista verrattuna esimerkiksi Niemikunnan alueeseen, Ihanaisten ympäristöön ja Niitynlahteen.

Kartan teon aikaan maat omisti Kantolassa asunut herrassöörinki eli A.G.A. Palmfelt ja Rautajärvellä torppareiden kanssa asioi vouti. 1840-luvulla voudin nimi oli Benjamin Benjaminpoika. Kartanolle kuljettiin joko nykyisen kyläkeskuksen kautta Pohjantietä tai Kivistön vierestä Murronkulman sivua silloiseen ja nykyiseen Murtorantaan ja siitä Murronkulman tietä. Kivistön tien alku on ilmeisesti mennyt  eri kohdasta vielä hiljattain ennen tuon kartan tekoa. Linja näkyy vielä kartassa Ingin vierestä siitä, missä nykyään latu laskee talvisin Pohjantieltä suoraan silloinen Mattilan pihan läpi Kivistön mäkeen.

Kirkonkirjoihin ilmestyminen                                                                                          Paikan nykyinen omistaja ja nimi
Kimsu, aiemmin Lähteenkorva 1775                                                                      Ilonen, Kimpsu
Ingi eli Inkilä 1777 (sotilas Fagerstedtin torppa)                                             Nikkanen ja Laine, Päivärinne
Mattila 1785 (Elias Eliaanpojan torppa)                                                                Mäkinen, Sivula
Aukeenkangas 1793                                                                                                          Kaukonen, Kaukola
Lintula, aiemmin ehkäTapanila/Korkealato/Korkeala 1794                      Poissa, vastapäätä Toskala, Mattila
Harjula 1801                                                                                                                          Koskenvesa, Harjula
Kivistö 1810                                                                                                                           Kivistö, Kivistö
Peltola 1826                                                                                                                           Oesch, vuokralla Kauppinen, Peltola



Miten Mattila siirtyi pienen hiekkaharjun päälle Kivistöntien risteykseen Pohjan tien toiselle puolen, sitä ei tarina tässä kohtaa kerro. Ja milloin Lintula katosi? Vielä 1910-luvun lopulla Luopioisten osuuskaupalla Rautajärvellä oli kuskeina Harjula ja Lintula-nimiset miehet. Torppien säilymiseen ja katoamiseen osaltaan vaikuttaa se, että harva niistä itsenäistyi torpparilain myötä sillä ne olivat niin lähellä kantatilaa ja suht pieniä. Sen sijaan toista maailmansotaa seuranneiden pakkolunastusten jälkeen kaikista paitsi Peltolasta oli tullut itsenäinen maatila tai asuintila.