Kasvustovertailuja - biohiiltä vai ei?

11.7.2021

Pienten lavankauluslaatikoiden lobeliat pääsi kuukahtaan kun laatikot oli vajaan viikon oikein huonolla kastelulla. Biohiilipitoisessa laatikossa riitti hiileen sitoutunut vesivaraston kantamaan kuivalle herkät lobeliat vähävetisyyden yli, mutta biohiilettömässä turpeessa ei ollut vastaavaa etua.

Kasvukautta on eletty kyläkasvimaan koeviljemmällä nyt vajaasta kahdesta kuukaudesta kuukauteen kasvupaikasta riippuen ja tuloksia biohiilettömän ja biohiilellisen kasvustun välillä on todettavissa. Erot on näissä esimerkeissä aika häkellyttäviä. Biohiilellinen puoli on saanut juuristoon kylvä- tai istutusvaiheessa runsaasti nokkuskäytteellä ladattua oikein märkää biohiiltä Pentin talon purkutyömaalta. 

Vaikka aurinkoisen seinustan tomaatti-chili-kukka laatikoita kasteltiin joka päivä, oli kuumimpien päivien iltapuolella biohiilettömissä laatikoissa jo kuivat oltavat. Niissä laatikoissa, joissa on mullan seassa rapiat kaksikymmentä prosenttia tilavuudesta biohiiltä, ei oltu moksiskaan. Ihan samoilla vesimäärillä mentiin. Kyllä juopot kasvit kiittää hiilestä juurten saatavilla. Ja kastelija saa vähän armonaikaa.
Kehäkukkien siemenet tuli Mairelta järven toiselta reunalta. Kukkarivin puolikas sai pari vakoa biohiiltä sekotettuna maaperään. Toinen puoli ei saanut mitään ja johan on eroa taimien koossa näin reilun kuukauden kasvun ja pitkän kuivuuden jälkeen. Kasvustot ovcat saaneet silloin tällöin saman määrän vettä, mutta vissiin siellä hiilisellä puolella vesi jää varastoon eikä lipeä huokoisessa maassa juurten ulottumattomiin.
Kaikkein isoin ero oli porkkanoiden itävyydessä. Kuka olisi uskonut. Eipä kesäkuun puolelle jäänyt kylvö suosinut kumpaakaan puolta mutta ainakin biohiilisellä puolella rivistöä porkkanat itivät suurin piirtein kaikkialta. Hiilettömällä puolella vain muutamassa kohtaa ja eroa on taimien koossakin hurjasti. Mahtaako tässä olla merkitystä biohiilen mikrobilatauksellakin?