Rautajärveläisten haaveissa siintää Torppakylä

Alussa oli kaksi kartanoa, Kantola ja Rautajärvi. Niiden liki 8000 hehtaarin maat jaettiin 20-40 -luvuilla peräti noin 120 tilaksi. Ensin torpiksi ja seuraavissa kahdessa jaossa vanhoja torppia vastaaviksi pientiloiksi. Runsaslukuisten pientilojen ansiosta Rautajärvi oli 1900-luvulla useaan otteeseen ja pitkään Luopioisten väkirikkain kylä.

Kun sitten kävi aika väen muuttaa kaupunkiin töiden perässä, moni talo jäi vaille vakituista asujaa. Kokonaisuudessaan talojen määrä vain kasvoi, sillä 60-luvulta alkaen rakennettiin Rautajärven runsaita rantoja. 90-luvulla moni talo tyhjeni lopullisesti, ja vanhoja asuinpaikkoja kuntoa hoidettiin kuka mitenkin. 

Kuntaliitoksen jälkeen Pälkäneen kunta pudotti pommin: alakoulujen määrää olisi lähitulevaisuudessa tarkoitus tiputtaa rajusti. Rautajärvellä tuli hätä käteen. Pitäjän laitimmaisena, uudesta keskuksesta käsin syrjäkylänä nähty alue olisi ensimmäisten joukossa menettämässä kyläidentiteetin ja lapsiperheiden arjen helppouden kannalta oleellisimman instituutionsa, Rautajärven yli 100-vuotiaan koulun. Joten mikä avuksi? Kyläyhdistyksessä tuumittiin, että taloja on kylät täynnä, mutta monen käyttö vähän jäänyt. Miten kysellä omistajilta, että liikenesikö se uudestaan asutuksi paikaksi? Semmoinen ei yleensä ollut tapana, talojen ja tilustusten omistus ja käyttö oli omistajien ihan oma asia. 

Tätä tuumittiin hämäläiseen tapaan noin kymmenen vuotta, ja 2018-2019 toteutettiin systemaattinen selvitys Rautajärven koulun oppilaaksiottoalueella. Muutama talo löytyi myyntiin, mutta silmiinpistävää oli omistajien halukkuus pitää talonsa edelleen reservissä sekä haaskuulle menossa olevien hirsitalojen määrä. 

Sattumoisin oli Rautajärven kylälle valmistunut kyläkaava 2016. Kelpoja suuria asuintontteja oli siis  runsaasti saatavilla niin kylän ytimen pelloilla, kylän yläpuolella harjussa ja harjun takana rauhaisissa metsissä. Kaikki reippaasti alle kilometrin päässä kylän palveluista. Vastasyntyneen kyläläisten muodostaman kehitysyhtiön Rautajärven seudun kylien toiminnassa puheenjohtaja-Paulin johdolla syntyi se idea, että mitä jos käytettäsiin kylän talkootyöintoa ja paikkakunnan rakentajien kokemuksia hirsitalojen siirroista ja autioiden talojen uudistamisesta hyödyksi. Tälläista rakennusideaa ei oltu nähty missään, ja uusilla ennakkoluulottomilla ideoilla se Luopioisten kehitys porskuttaa. Joten eikun rahoitusanomuksia laatimaan, yhteistyökumppaneita keräämään ja taloja kyselemään.