Kaksi vuotta sitten kokon polttamisen paikaksi valikoitui sattumalta Iso-Mäkelän pellon alaosa, jossa 150 vuotta sitten vielä oli Mikkolan talot. Isojaon 1786 kartassa paikassa näkyy pieni erillinen kylänsä kujineen. Siinä oli Kollasen lampuotitilat, Raimonen, Seppä-Heikin paja, Kujanpään ja Sillanpään torpat ja vanhan Tapanin tölli. Tällä kertaa tulet poltetaan rannalla missä ennen järven ollessa korkeammalla vielä virtasi joki. 1600-luvulta saakka olleen sillan päässä, joka on saattanut olla vuosisatoja sitten eläneiden kyläläisten kohtauspaikka, tiloilta johtajien polkujen solmupiste.
Tulen lieska kuvaa kartassa muutakin. Rautajärven historiaa kootessa on selvinnyt, että sattumoisin isojaon tekemisen eli hämäläisten ryhmäkylien purkamisen tullessa ajankohtaiseksi 1769 tuli tuhosi nykyisen Rautajärven kylät. Ensin paloi Rautajärven koko ryhmäkylä molemmin puolin jokea (toukokuun 13. 1769) ja sitten keskikesällä Kantolan neljä lampuotia eli aputilaa (3.7.1769). Luopioisten historian ennen Luopioista kirjoittanut historioitsija Anneli Mäkelä-Alitalo kirjoittaa asiasta, että tuli oli kätevä kaavoittaja. Miten lienee palamisasiat silloin menneet. Nyt koitetaan olla polttamatta koko kylää.
.png)
