Torpan aarteita osa ties kuinka mones

16.3.2021

Tämä on luultavasti talon alkuperäinen lukko. Paikallisen sepän tekoa ajalta ennen kuin lukoista tuli teollinen tuote. Tämä saa kunniapaikan Ollin kokoelmassa muistoja vanhasta talosta.

Jokaiselle purkutyömaalla on tullut vastaan roppakaupalla talon historiaa: tavaroita, tekstejä, aikansa aineistoja. Pentinmäessä tähän mennessä eniten, sillä se on ollut varastona ja tyhjennetty vasta tätä purkamista ja siirtoa varten. Pentinmäessä asuttiin aina 1880-luvulta 1980-luvun loppuun, jolloin omistaja Ollin perhe siirtyi ihan viereen, uuteen komeaan ja tilavaan päärakennukseen. Pentinmäessä asui kolme sukupolvea maalareita ja nikkareita ja sen kyllä huomaa. Käsityö on arvossaan ja tavarat käytetty huolella.

Jalmari Lambert Penttinen, ehkä vuonna 1914?

Eteisen pinkopahvien takaa löytyi monenlaista hirttä ja jonkun rakentajan nimmari. Mitähän tuossa mahtaa lukea? Hirsi ainakin on jostain kierrätetty, punamullalla aiemmin maalattu. Keittiön ja eteisen välisessä seinäpätkässä oli monenkirjavaa hirttä, kaikki tosin ihan loistokunnossa. Tähän on selvästi valittu parhaat päältä. Ulkoseinät ovatkin Vahlajärven ikimetsän hakkuutyömaan latvoja. 1880-luvulla alkoi teollinen hyötykäyttö, ja Rautajärven omistaja kreivi Armfelt myi tukkia tuhansien hehtaarien metsistään teollisuudelle ensi kertaa. Kaupat lienee totetuttanu Tanskasta, Juutimaan kärjestä kotoisin ollut Rautajärven pehtoori Ramus Hoyer, josta Suomen Hoyerit polveutuvat. Sen hakkuumaan puita sai Penttinen ostaa oman talonsa pystyttämiseen kartanon maille. Joku jälkipolvista on sitten rustannut seinään oman nimmarin.

Vanhat verkotkin löytyi

Penttisen talosta on suora polku Äikkään lahden perukkaan, jonka suojaisilla ja kalaisilla rannoilla ei ollut kuin muutama talo: käenniemen talot ja ennen muinoin Äikkään torppa. Siellä on näillä ikkuna-aukon tiivisteeksi päätyneillä käsin tehdyillä verkoillakin kalastettu.

Lukemista kotiinviemiseksi, tapettinäytteitä ja matkalaukku vintiltä