Uutta tulille - kevään hiiletykset vauhdissa ja uutta talkoovoimaa riveissä

Kevät on parhaimmillaan ja siinäpä lisäsyytä viettää aikaa pihalla hyvänteossa mukavien ihmisten seurassa. Joten biohiilettämään jälleen kerran. Vierailijoita näköpaikalla olevalla työmaalla jälleen riitti ja saimme erän järven toiselta puolen lähetettyjä kukan siemeniä kyläkasvimaalle. Tällä kertaa palasteltiin isompaa puuta ja poltettiin suosiolla kuopassa hiileksi naulaista puuta. Kun puun polttaa kovassa lmpötilassa, naula hehkuttaa itsensä vapaaksi ja sen saa mekaanisesti poimimalla tai isolla magneetilla irti hiilistä. 

Tämän illan talkoissa oli paikalla paljon tietoa puusta ja vanhasta rakennusmateriaalista, sillä ahkera torppakylän talkoilija Matti jaksaa eläkkeelläkin opettaa. Matilla on takana kymmeniä vuosia vanhojen rakennusten pelastamisen parissa. Ensin Oulun kaupungin rakennuskannan konservoinnissa ja sitten Seinäjoen ammattikoulun konservaattorilinjan opettamista parikymmentä vuotta. Laakereilla ei vieläkään lepää hän, vaan kirjoitti oivallisen puutalon vaalijan ja kierrättäjän käyttöön soveltuvan opaskirjan. Lämmin suositus jos aihe kiinnostaa! Tästä on helppo lähteä liikkeelle oppimaan talon vaalijaksi. Uusintapainos on Matilla harkinnassa, sillä nyt myyntimenestykseksi osoittautunutta kirjaa saa lähinnä kirjastoista.

Hiilen kuljetuksessa käytetään kierrätettyjä maatilan tynnyreitä, joista on osa kannesta leikattu irti. Pesuainetynnyrin ja vedinkasteen tynnyreiden merkeistä huolimatta ne on ennen hiilenvarastointia pesty huolella ja liotettu mahdollisista pesuainejäämistä. Kun hiiltä kertyy koko ajan lisää varastoon, on onni että varastointitynnyreitä löytyy kierrätettäviä läheltä. Kiitos naapurin isäntä Jampe tynnyreistä ja hiilten roudaamisesta!