Valkeat syttyy vuodenajan vaihtumisen merkiksi vanhan Rautajärven keskellä

28.3.2021

Roihun mahtavuuden tavoitetaso toissavuoden tulilta. Ilman kipinäsuihkua ja ruohikkopaloa tosin tällä kertaa kiitos.

Muinoin rautajärvellä niin kuin muualla Hämeessä poltettiin valkeita eli kokkoja vuodenajan vaihtumisen merkiksi tasauksina ja seisauksina ja vuodenajan lakihetkinä. Tulien polttamisen perinne sekoittui myöhemmin kristilliseen perinteeseen ja kevätpäivän tasauksen tulet siirtyivät pääsiäisen yhteyteen. Pääsiäisenä poltettiin pääsiäislauantaina ihan erityisestä syystä eli noitien takia. Kylässä oli paljon karjaa, ja asukkaat uskoivat onnen määrän maailmassa olevan vakio. Karjaa loihtimalla saattoi pääsiäisen taianomaisena aikana varastaa toisen onnen ja ansion lähdettä eli vaikuttaa maitomäärään, karjan terveyteen, vasikoiden eloon jäämiseen, hevosten voimaan ja terveyteen sun muuhun. Kun väki oli kokoontunut kokoille ja kevät yön pimeydessä liikkeellä, saattoi pahoissa aikeissa eläinsuojiin pyrkivän olla hankalampi päästä tihutöihin huomaamatta.

Paljon löytyi poltettavaa nurkista ja yhä kohoaa kokko vanhan maantiesillan päässä

Toukokuulla poltettiin helkavalkeita eli Suomen vastinetta kelttien beltainen tulille. Juhannuksena sitten poltettiin kesäpäiväntasauksena.  Vanhemmat rautajärveläiset ovat muistelleet helkavalkeiden piirileikkejä Koiviston torpan lakikalliolla ja pääsiäiskokkoja, joita joillakin perinteikkäillä tiloilla vielä poltettiin 1900-luvun puolivälissä. Lieneekö sitten risujen määrä oleva nykyisillä tiluksilla sen verran vähäinen, ettei poltettavaa löydy kevään ja kesän kolmeen kokkoon. Juhannuskokkojen poltto on sinnikkäästi säilynyt ja 1940-luvulta lähtien kasvanut kesämökkeilijöiden joukko on siihen tarttunut ja perinnettä ylläpitänyt.

Kokkopaikka ei ollut traktorin saavutettavissa vielä ennen palmusunnuntaina, joten kokon kokoaminen tehtiin käsin. Ensin kärry täyteen hakkuujätettä lähimäellä, sitten kippaus tienpieleen ja käsipelillä keoksi polttopaikalle.

Rautajärvellä poltettiin 2019 ensi kertaa ties kuinka pitkään aikaan pääsiäisen kyläkokkoja. Nyt kokko päätettiin pystyttää uudemman kerran, sillä kuluvana talvena on tullut niin paljon hakkuujätettä hävitettäväksi. Kokkopaikkana on tällä kertaa 1976 käytöstä poistuneen puisen maantiesillan ramppilla. Sattumoisin tuon sillan edeltäjän ympärillä oli 250 vuotta sitten Rautajärven noin sadan asukkaan ja noin 8 maatilan hämäläinen ryhmäkylä. Niiden talojen perustuskiviä lienee maantiesillan komeassa kivirampin muurissa. Tänne kokoonnumme pääsiäislauantaina muistamaan kylän mennyttä elämää ja uusia ja uusvanhoja perinteitä.

Tämä kuva liittyy oleellisesti yhteen uuteen perinteeseen pääsiäistulilla lauantaina